FAQ, usein kysytyt kysymykset.

Tälle sivulle on koottu kysymyksiä
vertaistuesta, alkoholinkäytön muutoksesta ja raitistumisesta.

Jos et löydä vastausta omaan tilanteeseesi, ota yhteys matalalla kynnyksellä.

1. Mitä vertaistuki alkoholinkäytön muutoksessa tarkoittaa?

Vertaistuki tarkoittaa keskustelua ihmisen kanssa, jolla on oma kokemus alkoholiongelmasta ja raitistumisesta. Saat puhua avoimesti ilman häpeää ja selittämisen tarvetta. Vertainen ymmärtää tilanteesi sisältäpäin ja auttaa näkemään, että muutos on mahdollinen.

2. Pitääkö olla raitis ennen kuin voi ottaa yhteyttä?

Ei tarvitse. Vertaistukeen voi tulla silloin, kun vasta pohtii omaa juomistaan. Usein ensimmäinen askel on juuri se, että asiasta puhuu ääneen turvallisesti.

3. Voiko vertaistuki auttaa raitistumisessa?

Kyllä. Vertaistuki on tutkitusti yksi vaikuttava tekijä raitistumisessa ja juomisen muutoksessa. Kokemus siitä, että joku on kulkenut saman polun ja toipunut, lisää toivoa ja motivaatiota.

4. Mitä ensimmäisessä tapaamisessa tapahtuu?

Ensimmäisessä tapaamisessa keskustellaan tilanteestasi rauhassa. Sinun ei tarvitse valmistautua. Saat kertoa sen verran kuin haluat. Usein jo yksi keskustelu tuo helpotusta ja selkeyttä seuraaviin askeliin.

5. Mitä muutosohjaaja tekee alkoholinkäytön muutoksessa?

Muutosohjaaja auttaa selkeyttämään omaa suhdetta alkoholiin ja löytämään käytännön keinoja alkoholinkäytön tasapainottamiseen tai raitistumisen tueksi.

Oviotin muutosohjauksessa yhdistyvät vertaistuki, kokemusasiantuntijuus ja ratkaisukeskeinen keskustelu. Tapaamisissa voidaan pohtia esimerkiksi sitä, milloin juominen huolestuttaa, mitä alkoholi tuo elämään, mitä se vie pois ja millainen seuraava askel voisi olla.

Muutosohjaus ei ole terapiaa eikä terveydenhuollon hoitoa, vaan luottamuksellista keskusteluapua ja tukea muutoksen alkuun.

6. Onko keskustelu luottamuksellista?

Kyllä, keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. En kirjaa tietoja järjestelmiin enkä tee merkintöjä rekistereihin. Keskustelu on sinun ja minun välinen.

7. Onko raitistuminen oikeasti mahdollista?

Kyllä on. Raitistuminen on mahdollista jokaiselle.
Toipumispolku on yksilöllinen, mutta toivo kuuluu kaikille.

8. Voiko tapaaminen olla etänä?

Kyllä. Tapaamiset onnistuvat etänä esimerkiksi Teamsin kautta. Voit myös soittaa ja itse lähteä vaikka luontoon kävelemään ja käydään keskustelu kuulokkeiden välityksellä. Valitaan sinulle turvallisin ja helpoin tapa.

9. Mistä tiedän onko minulla alkoholiongelma?

Alkoholiongelma ei aina näy ulospäin. Moni käy töissä, hoitaa arkea ja pitää kulisseja yllä, vaikka juominen huolestuttaa. Merkki avun tarpeesta voi olla esimerkiksi se, että päätät vähentää, mutta et onnistukaan, juominen hävettää, salaat määriä tai ajattelet alkoholia paljon. Sinun ei tarvitse tietää tarkkaa määritelmää. Riittää, että oma juominen mietityttää. 

10. Kenelle vertaistuki sopii?

Vertaistuki sopii:

sinulle, joka pohdit omaa alkoholinkäyttöäsi

sinulle, joka haluat raitistua

raitistuneelle, joka haluaa tukea pysymiseen

läheiselle

työyhteisölle tai esihenkilölle tilanteiden ymmärtämiseen

11. Voinko ottaa yhteyttä, vaikka en halua lopettaa kokonaan juomistani?

Kyllä voit. Kaikki eivät ole heti valmiita raitistumaan. Voimme keskustella myös juomisen vähentämisestä, hallinnan tunteesta ja siitä, mitä alkoholi tällä hetkellä merkitsee elämässäsi. Keskustelu ei pakota mihinkään päätökseen.

12. Mitä jos häpeän juomistani?

Häpeä on tavallista alkoholiongelman yhteydessä. Moni salailee juomista pitkään juuri häpeän vuoksi. Vertaistuessa saat puhua ihmiselle, joka ymmärtää tämän tunteen omasta kokemuksesta. Sinua ei tuomita.

13. Miten alkoholinkäytöstä voi puhua läheiselle?

Alkoholinkäytöstä kannattaa puhua rauhallisessa hetkessä, ei silloin kun toinen on päihtynyt tai tilanne on valmiiksi riitaisa. Voit kertoa omasta huolestasi minä muodossa, esimerkiksi: "Olen ollut huolissani siitä, miten paljon alkoholi on viime aikoina ollut mukana arjessasi."

Tärkeintä ei ole saada toista heti myöntämään ongelmaa, vaan avata keskustelu ilman syyttelyä. Läheinen voi ensin torjua asian, suuttua tai vähätellä tilannetta. Se ei tarkoita, etteikö sanomasi voisi jäädä hänen mieleensä. Voit myös sanoa, että apua on saatavilla ja ettei asiasta tarvitse selvitä yksin. 

Jos keskustelu tuntuu vaikealta, voit hakea myös itse tukea siihen, miten ottaa asia puheeksi. 

14. Mitä eroa on vertaistuella, terapialla ja päihdehoidolla?

Vertaistuki perustuu kokemukseen. Vertaistukija on ihminen, joka ymmärtää alkoholiongelmaan, häpeään, toipumiseen tai läheisen huoleen liittyviä tunteita omasta kokemuksesta. Vertaistuessa voi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ilman tuomitsemista.

Terapia on koulutetun terapeutin antamaa ammatillista hoitoa, jossa voidaan käsitellä esimerkiksi mielenterveyttä, ihmissuhteita, traumaa tai elämänhistoriaa syvemmin.

Päihdehoito on sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa hoitoa alkoholiongelmaan tai riippuvuuteen. Se voi sisältää esimerkiksi lääkärin arviota, vieroitushoitoa, keskusteluapua, kuntoutusta tai muuta päihdepalvelua. 

Oviot ei ole terveydenhuollon hoitopaikka eikä terapiaa. Oviot tarjoaa vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja muutosohjausta alkoholinkäytön selkeyttämiseen ja tasapainottamiseen. Tarvittaessa voidaan yhdessä pohtia, milloin olisi hyvä hakeutua myös terveydenhuollon tai muun ammatillisen avun piiriin. 

15. Voiko alkoholismista toipua ilman laitoshoitoa?

Kyllä, alkoholismista voi toipua myös ilman laitoshoitoa. 

Kaikki eivät tarvitse pitkää kuntoutusjaksoa tai laitoshoitoa, vaan toipuminen voi alkaa esimerkiksi vertaistuesta, avohoidosta, lääkärin arviosta, terapiasta, ryhmätoiminnasta tai omasta päätöksestä hakea apua. Tärkeintä on, ettei jää yksin. 

Alkoholiongelma harvoin helpottuu pelkällä tahdonvoimalla, jos riippuvuus on jo syntynyt. Toipumiseen tarvitaan usein rehellisyyttä, tukea, uusia toimintatapoja ja turvallisia ihmisiä ympärille.

Joillekin laitoshoito tai katkaisuhoito on tarpeellinen ja oikea ratkaisu, erityisesti jos juominen on jatkunut pitkään, lopettamiseen liittyy voimakkaita vieroitusoireita tai terveydentila on heikko. Silloin kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

16. Mitä teen, jos läheisen alkoholinkäyttö huolestuttaa?

Jos läheisen alkoholinkäyttö huolestuttaa, huoli kannattaa ottaa vakavasti. Sinun ei tarvitse odottaa, että tilanne muuttuu kriisiksi. Voit aloittaa puhumalla läheiselle rauhallisesti ja kertomalla, mitä olet huomannut ja miksi olet huolissasi.

Samalla on tärkeää muistaa, että et voi raitistaa toista ihmistä väkisin. Voit kertoa huolesi, tarjota tukea ja ohjata avun piiriin, mutta vastuu muutoksesta on lopulta läheisellä itsellään.

Läheisen alkoholinkäyttö voi kuormittaa paljon. Siksi myös sinulla on oikeus saada apua ja tukea. Vertaistuki voi auttaa jäsentämään tilannetta, vahvistamaan omia rajoja ja huolehtimaan omasta jaksamisesta.

Jos tilanteeseen liittyy väkivaltaa, itsetuhoisuutta, vakava terveydellinen huoli tai akuutti hätä, kannattaa ottaa yhteys päivystykseen tai hätänumeroon 112. 

17. Onko Oviot hoitopaikka tai terapiaa?

Oviot ei ole terveydenhuollon hoitopaikka eikä terapiaa. 

Oviot tarjoaa vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja muutosohjausta alkoholinkäytön selkeyttämiseen ja tasapainottamiseen. 

Tarvittaessa voidaan yhdessä pohtia, milloin olisi hyvä hakeutua myös terveydenhuollon tai muun ammatillisen avun piiriin.

18. Voinko saada apua läheisen alkoholinkäyttöön?

Kyllä. Läheisen juominen voi aiheuttaa huolta, pelkoa, vihaa, surua ja voimattomuutta. Vertaistuki voi auttaa jäsentämään tilannetta ja pohtimaan miten voit huolehtia myös omasta jaksamisestasi. Voimme miettiä keinoja kuinka ohjaat häntä avun piiriin.

19. Voinko saada apua, vaikka olen työelämässä ja kaikki näyttää ulospäin olevan hyvin?

Kyllä. Alkoholiongelma voi koskettaa myös ihmistä, joka käy töissä, toimii vastuullisessa asemassa tai pyörittää yritystä. Usein juuri silloin avun hakeminen voi tuntua erityisen vaikealta. Keskustelumme on luottamuksellista.

Suomessa on arvioiden mukaan satojatuhansia työssäkäyviä ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on haitallisen runsasta tai riippuvuustasoista. Ylen julkaisemassa arviossa työssäkäyviä alkoholisteja on 300 000 - 400 000 ja Työturvallisuuskeskuksen mukaan alkoholia haitallisen runsaasti käyttäviä on 10 ja 20 % välillä työelämässä mukana olevia.